Seitsemäs taivas

Karina ja Henri menivät naimisiin kesäkuussa 2012, yli kymmenen vuoden seurustelun jälkeen. Hääkuvat Ainolan puistossa teki PSV:n valokuvaaja Reijo Koirikivi, jonka yksilölliset hääkuvat olivat jääneet Karinan mieleen jo ystävän häistä melkein kymmenen vuoden takaa.

Lukioikäiset naapurukset Karina Snopova ja Henri Kauppila tutustuivat toisiinsa vuosituhannen alussa. Pari viihtyi niin hyvin yhdessä, että vaikka he itse pitivät toisiaan vain kavereina, kaikki muut näkivät, että muustakin on kysymys.

Kun ensimmäinen suukko vaihdettiin silloisen Hot Night Clubin hämärissä, tapaus oli niin huikea, että pari muistaa marraskuisen päivän vieläkin: 18.11.

Noin vuoden seurustelun jälkeen muutettiin samaan osoitteeseen Linnanmaalle. Henri oli aloittanut fysiikan opinnot ja Karina opiskeli markkinointia Oulun yliopistossa, joten yliopistokampus oli luonteva asuinpaikka.

Henri kosi Karinaa perinteisesti polvillaan jo heinäkuussa vuonna 2004. Kun hääkutsua ei alkanut kuulua, yllätys Karinan ja Henrin häistä viimein 9.6.2012 oli suvulle ja ystäville huikea.

Hääjuhlat Ynnin-kulmassa

Vaikka nuoren parin yhteisiin vaiheisiin sisältyi roppakaupalla romantiikkaa, häiden ajankohta valittiin järkiperustein: alkukesä on Henrin heinäallergian vuoksi paras ajankohta kesähäille, toisaalta juhlaa ei haluttu keskelle ylioppilashulinaa eikä myöskään juhannukselle.

Liettuasta 12-vuotiaana Suomeen äitinsä kanssa muuttanut Karina ja Keminmaasta oululaistunut Henri sanoivat toisilleen ”tahdon” Haukiputaan historiallisessa puukirkossa. Juhlat vietettiin Oulussa Holiday Inn -hotelli-ravintolan Juhlahuoneistossa, perinteikkäässä Ynnin-kulmassa.

Tunnelmallinen ja kauniisti remontoitu ja sisustettu puurakennus antoi juuri oikeanlaiset puitteet Karinan ja Henrin häille, joihin osallistui reilut 60 häävierasta. Paikka oli luonteva valinta myös siksi, että gradua vaille valmis maisteri Karina on jo vuosia tienannut opiskelurahojaan hotellin työntekijänä.

Studio P.S.V. hääkuvaajaksi

”Ystäväni menivät naimisiin vuonna 2004, ja Reijo kuvasi heidän hääkuvansa miljöössä. Jo silloin PSV jäi mieleeni. Ystävieni kuvat olivat uskomattoman kauniita”, Karina Kauppila muistelee.

”Kun oma hääpäivä oli lyöty lukkoon, halusin käydä ensimmäiseksi katsomassa PSV:n kuvat uudelleen. Katselimme kyllä muidenkin kuvaamoiden kuvia netissä. Kysyin myös mielipidettä USA:ssa asuvalta tutulta ammattivalokuvaajalta, ja häneltäkin saimme vahvistusta varata kuvausaika PSV:stä.”

Karina ja Henri tiesivät alusta asti, että kuvat otetaan studion ulkopuolella:

”Miljöössä tulee heti erilainen tunnelma. Sitä paitsi ulkokuvaus oli ainoa keino saada Henrikin suostumaan kuvaukseen”, Karina naurahtaa. Henri ei tykkää kamerasta, ja siksi hänestä on todella vähän kuvia olemassa.

Hääkuvausta suunniteltiin jo kevättalvella. Suunnittelupalaveriin osallistui Karinan ja Henrin lisäksi Reijo, Studio P.S.V:n valokuvaajamestari Reijo Koirikivi.

”Kerroimme palaverissa, että haluaisimme romanttisia kuvia, joissa on jotain hieman vanhanaikaista. Näytin myös mallikuvia. Reijo oli jo palaverissa aivan innoissaan, ja suurin osa toiveistamme toteutuikin.”

Näin alkaa Karinan ja Henrin kuvakirja, johon he valitsivat kauneimmat Ainolan puistossa kuvatusta miljööhääkuvauksestaan. Kuvauksen teki valokuvaajamestari Reijo Koirikivi Studio P.S.V.

Tämä kuva on Karinan ja Henrin lempiotos yli kahdensadan koekuvan joukosta. Tunnelmaltaan elokuvamaisen valokuvan tilanne voisi olla totta. Kaunokirjallisuus on parin yhteinen harrastus: Karina tykkää lukea kirjoja ääneen ja Henri kuuntelee mielellään. Kuva aloittaa ihanan kuvakirjan, jonka tuore aviopari kuvista tilasi.   Kuva Reijo Koirikivi / Studio P.S.V.

Täydellinen hääkuva

Kuvaus tehtiin koekampauspäivänä, kolme päivää ennen varsinaista hääpäivää Ainolan puistossa, Oulun keskustan kupeessa. Ilta oli uskomattoman kaunis. Koska kuvaus aloitettiin vasta kuuden jälkeen illalla, kuviin oli mahdollista saada mukaan ilta-auringon upea valo, eikä kenelläkään ollut kiire mihinkään.

Kaiken kaikkiaan kuvaus kesti noin kolme tuntia. Sinä aikana vaihdettiin kuvauspaikkaa useita kertoja. Karinan pikkusiskot olivat mukana laittelemassa laahusta paikoilleen ja tarjoamassa evästä.

Karinan huoli Henrin kamerakammosta karisi pian ensimmäisten otosten jälkeen:

”Reijo vitsaili milloin fysiikan opiskelusta ja milloin Henrin jalkapalloharrastuksesta. Reijo sai Henristä jopa hymyn irti, ja tunnelma oli kaikin tavoin rento ja mukava.”

”Reijo näytti nauttivan valokuvaamisesta. Kuvauksen aikana tuli semmoinen olo, että juuri me olemme jotenkin erityisiä”, Karina kiittää. Reijon innostus tarttui ja ajantaju katosi. Karina keskittyi niin kuvaukseen, ettei huomannut edes ympärillään pörrääviä hyttysiä:

”Päätin, etten anna sääskien häiritä. Halusin, että saamme hyvät kuvat, ja se kannatti. Aivan lopussa tuli se täydellinen kuva.”

Karina ja Henri saivat yli kaksisataa koekuvaa, joita he pääsivät katselemaan PSV:n nettipalvelun kautta. Koska valinnanvaraa oli todella paljon, nuoripari päätyi tilaamaan kuvista kokonaisen kuvakirjan.

”Kuvat ovat ajattomia ja klassisen kauniita. Saimme niin paljon ihania kuvia, että valinta oli todella vaikeaa.”

Seitsemäs taivas?

Vielä seurusteluaikoina Karina ja Henri asuivat samassa kerrostalossa, Henri ensimmäisessä ja Karina seitsemännessä kerroksessa. Tuon tuostakin Henri suihkaisi hissillä Karinansa luokse:

”Siitä syntyi sanonta Henrin seitsemäs taivas”, Karina nauraa. (RT)